Suomen työllisyystoimia ohjaa tällä hetkellä poliittinen tahto nostaa työllisyysastetta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan korkeampaa työllisyysastetta pidetään edellytyksenä kestävän hyvinvointivaltion säilyttämiselle ja kehittämiselle. Vertailuissakin Suomi jää jälkeen muista Pohjoismaista.

Hallituksen ratkaisu tilanteeseen on muuttaa työvoimapolitiikkaa ns. passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Yksi toimista on Pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jota aiotaan voimaan toukokuussa 2022. Työnhakijoille näkyviä muutoksia ovat mm. vaatimus neljän työmahdollisuuden hakemisesta kuukausittain. Malli oli äskettäin lausuntokierroksella.

Voit lukea alta poimintoja Työttömien Keskusjärjestön lausunnosta tai siirtyä lukemaan koko lausunnon järjestön sivuilta.

Työttömien Keskusjärjestön lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi HE 167/2021vp

• Keskusjärjestö pitää hyvänä, että työvoimapalveluihin panostetaan lisää resursseja. 70 miljoonalla eurolla palkataan noin 1200 uutta virkailijaa. Kuitenkin, osan summasta olisi voinut käyttää työllisyyspalvelutarjonnan kehittämiseen.
• Työnhakumallissa panostus on suurempaa työttömyyden alkuvaiheessa kuin myöhemmin. Pitkäaikaistyöttömillä riski jäädä mallin väliinputoajiksi.
• Malli suosii käytännössä niitä työttömiä, joilla on hyvät työllisyysnäkymät, koska heille on myös asiakaspalvelua aiempaa enemmän. Malli syrjäyttää niitä työttömiä, joilla on vastaavasti lähtökohtaisesti vaikeuksia löytää töitä, joita hakea, ja siten täyttää asetettuja velvoitteita.
• Karenssien pituuksien keventäminen sekä varoitukseen perustuva malli on parannus aikaisempiin. Toistuva kieltäytyminen työnhausta johtaa mallissa kuitenkin uudenlaiseen karenssiin, joka on kovempi, kuin aiemmassa aktiivimallissa. Karenssipykälissä on myös paljon tulkinnanvaraa.
• Työtöntä ”ohjataan”, sen sijaan, että häntä neuvottaisiin tai tuettaisiin.
• Keskusjärjestö on huolestunut mallin vaikutuksista työpaikkamarkkinointiin. Julkisia työpaikkailmoituksia saattaa tulla vähemmän, jos työnantajat pelkäävät sopimattomien hakemusten tulvaa.