Työttömyysturvan suojaosa poistettiin huhtikuun alussa. Osa-aikaista tai satunnaista työtä tekevä työtön saattoi aiemmin tienata enintään 300 euroa kuukaudessa ilman, että se alensi työttömyyspäivärahaa. Nyt työstä jää työttömälle entistä vähemmän tuloja käteen, kun jokainen ansaittu euro vähentää tukea.

Kuva: Pixabay

Työttömyysturvan suojaosa poistettiin, osa-aikatyön hyöty pienenee

Satunnaisesta tai osa-aikaisesta työstä jää työttömälle entistä vähemmän tuloja käteen, kun työttömyysturvan niin sanottu suojaosa on poistettu.

Päätös suojaosan poistamisesta tuli voimaan huhtikuun alussa. Kyseessä on yksi esimerkki monista työttömyysturvan heikennyksistä, joita tällä hallituskaudella on jo tehty tai esitetään tehtäväksi.

Työttömyysturvan suojaosalla tarkoitetaan sitä, että työtön on voinut ansaita 300 euron tulot ilman, että niitä on vähennetty työttömyyspäivärahasta tai muista etuuksista. 300 euron yli menevistä tuloista jokainen euro on vähentänyt työttömyyspäivärahaa 50 senttiä.

Nyt suojaosaa ei enää ole, mikä tarkoittaa sitä, että osa-aikaisen tai keikkatyön vastaanottaminen on aiempaa kannattamattomampaa: pienetkin lisätulot vähentävät työttömyyspäivärahaa. Tuki ei kuitenkaan pienene enempää kuin 150 euroa.

Suojaosan poisto koskee sekä Kelan maksamaa työttömyyspäivärahaa että työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa.

Suojaosa lisäsi satunnaisen työn tekemistä palvelualoilla

Suojaosa otettiin käyttöön työttömyysturvassa vuonna 2014 ja asumistuessa vuonna 2015. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) marraskuussa 2023 julkaisemien tutkimustulosten mukaan suojaosan käyttöönotto on lisännyt työttömyyden aikana tehtävää satunnaista ja osa-aikaista työtä.

Tämä kasvu oli merkittävää etenkin palvelualoilla ja terveydenhuollossa. Nämä ovat tyypillisesti naisvaltaisia aloja.

Tutkimuksen mukaan suojaosa ei kuitenkaan merkittävästi lisännyt työllistymistä kokoaikaiseen työhön. Suojaosan poistoa onkin perusteltu tällä ”kannustinloukulla”: osa-aikatöitä ei välttämättä ole kannattanut tehdä enempää kuin 300 euron tienaamiseen tarvitaan.

Suojaosan poistamisella koetetaan siis kannustaa ihmisiä hakeutumaan kokoaikatyöhön – sikäli kuin sellaisia on.

”Muutenkin ajetaan jo ahtaalle”

Kysely muutamille Turun Seudun TST ry:n asiakkaille kertoo, ettei suojaosan poistoa pidetä hyvänä päätöksenä, ei liioin muuta leikkauspolitiikkaa.

”Ihan perseestä se on. Muutenkin ajetaan ihmiset ahtaalle, niin sitten tämä vielä”, sanoo eräs asiakkaana oleva turkulaisnainen.

”Ne (päätökset) tulevat kostautumaan”, hän sanoo ja viittaa kustannuksiin, joita leikkauksista koituu yhteiskunnalle.

Suojaosan poiston on arvioitu lisäävän esimerkiksi toimeentulotukimenoja.

”Ei ole oikein. Se on epäoikeudenmukaista, väärin tehty”, sanoo puolestaan Helena.

Suojaosan poisto voi vaikuttaa hiukan hänen omaan talouteensa, koska hän hankkii silloin tällöin lisätuloja käsitöitä myymällä.

Turun Seudun pitkäaikainen jäsen ja asiakas Antti ei myöskään pidä suojaosan poistoa hyvänä asiana.

”Minusta se on negatiivinen päätös. Leikkaukset kohdistuvat lähinnä pienituloisiin ja työväkeen. Suurituloisille vain lisätään etuja. Hallituksen olisi syytä puuttua veronkiertoon ja veroparatiiseihin”, miettii Antti.

Hän on itse eläkkeellä, joten työttömyysturvan heikennykset eivät koske häntä henkilökohtaisesti.

Kommentti: Keikkatöitä tekevä voi joutua odottamaan rahaa kauan

Työttömyysturvan ja satunnaisen työn yhdistämisessä on työttömän näkökulmasta ongelmansa jo ilman suojaosan poistumista. Omakohtaisesti tiedän, että yhdenkin päivän työkeikka saattaa viivästyttää kaikkea rahantuloa monella viikolla verrattuna siihen, että olisi kokonaan työtön.

Näin voi käydä esimerkiksi siinä tapauksessa, että työnantaja maksaa palkan vasta useita viikkoja työkeikan jälkeen. Sovitellun päivärahan hakemus voidaan käsitellä Kelassa tai työttömyyskassassa vasta sitten, kun hakija saa keikkatyöstään palkkalaskelman.

Palkkalaskelmaa ei useinkaan saa ennen kuin paria päivää ennen palkanmaksupäivää. Palkkatiedot viedään myös tulorekisteriin, josta Kela ja työttömyyskassa voivat ne tarkistaa, mutta tämäkin vie oman aikansa.

Säästöjä ei pitkäaikaistyöttömällä välttämättä enää ole, joten viikkojen odotusaika voi olla taloudellisesti tukala. Toimeentulotuen hakeminen on mahdollista, mutta tässäkin viivytykseksi voi muodostua tulotietojen puuttuminen ja joskus hankala ennakoitavuus: nollasopimuksella ei voi olla varma, paljonko työkeikkoja saa. Tarjotuista keikoista voi kieltäytyä, mutta pelkona on, että tämän jälkeen niitä tarjotaan entistä vähemmän.

Tulojen niukkuudesta aiheutuva stressi tuskin ainakaan vähenee nyt, kun osa-aikaisesta ja keikkatyöstä saatava hyöty on entistä pienempi.

Tuomas Tirkkonen