Palkkatukeen on odotettavissa uusia heikennyksiä. Petteri Orpon hallitus on tehnyt esityksen, jonka mukaan kuntien palkkatukea rajattaisiin. Vastaisuudessa kunnat eivät enää voisi järjestää palkkatukityötä työttömän henkilön ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Lisäksi kuntien valtionosuuksia palkkatukeen aiotaan leikata 37 miljoonalla eurolla, mikä sekin vähentää kuntien halukkuutta ottaa työttömiä palkkatuettuihin töihin.
Kuva: Pixabay
Monet kunnat luopuvat palkkatukitöistä
Orpon hallituksen esitys palkkatuen rajaamiseksi lähetettiin kesäkuussa lausuntokierrokselle muun muassa hyvinvointialueille sekä työmarkkinajärjestöihin. Lausunnot on pyydetty toimittamaan jo 26. heinäkuuta mennessä.
Esityksen mukaan palkkatuen kohderyhminä kunnissa ja kuntayhtymissä olisivat vastedes yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä alentuneesti työkykyiset iästä riippumatta. Työttömän ammatillisen osaamisen kehittämiseen ei enää saisi palkkatukea.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK huomauttaa tuoreessa kannanotossaan tämän olevan merkittävä leikkaus, sillä nykyään kuntien ja kuntayhtymien palkkatukijaksoista noin 70 prosenttia perustuu juuri ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Leikkauksia sekä Orpolta että Marinilta
Orpon hallitus on jo heikentänyt palkkatuen ehtoja. Alle 10 kuukauden palkkatukityö ei enää kerrytä työssäoloehtoa eli oikeutta ansiopäivärahaan. Kuntien kannalta tämä on huono asia, sillä mikäli palkkatukityössä ollut henkilö jää työsuhteen jälkeen uudestaan työttömäksi ja Kelan työmarkkinatuelle, kunta joutuu maksamaan siitä osan (ns. sakkomaksu).
Muutokset vähentävät kuntien halukkuutta järjestää enää palkkatukityötä. Esimerkiksi Turun kaupunki päätti äskettäin, että nykymuotoisesta palkkatuen käytöstä luovutaan. Kaupungilla oli viime vuonna noin 730 palkkatukityöllistettyä.
Palkkatuen leikkaaminen alkoi kuitenkin jo Sanna Marinin hallituksen aikana. Tuolloin muun muassa sakkomaksujärjestelmän perusteita muutettiin ja palkkatukeen myönnettyjä määrärahoja vähennettiin. Vuonna 2022 palkkatukimäärärahat olivat noin 106 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna enää hieman alle 56 miljoonaa euroa.
Muutos näkyi palkkatukityöllistettyjen määrässä. Vuonna 2022 palkkatuetussa työssä oli yli 22 000 ihmistä, kun taas viime vuonna luku oli runsaat 12 000. Yksityisellä sektorilla oli noin 9000 ihmistä ja kunnissa sekä kuntayhtymissä noin 3000. Pieni osa työskenteli valtiolla.
Palkkatuelta ei välttämättä työllisty
Palkkatuen vaikutus siihen, että sillä työllistetty henkilö saisi myöhemmin töitä muualta, on joissakin aiemmissa tutkimuksissa arvioitu melko heikoksi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) vuoden 2018 tutkimuksen raportissa tiivistetään aikaisempia tutkimuksia toteamalla, että julkisen sektorin tukityöllistämisen ei näytä parantavan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Myöskään yksityiselle sektorille työllistetyillä palkkatukityön vaikutus myöhempään työllistymiseen ei ollut kovin suurta.
Työttömien Keskusjärjestö on kannanotoissaan huomauttanut palkkatukityöllä olevan muita etuja, kuten osatyökykyisten tai muuten vaikeassa asemassa olevien ihmisten työttömyyskierteen katkaiseminen palkkatukityön ajaksi ja osittain myös heidän sosiaalisen ja terveydellisen tilanteensa parantaminen.
Samalla kunnat ovat saaneet tarvitsemaansa työvoimaa. Orpon hallituksen tavoitteena puolestaan on kohdentaa palkkatukea erityisesti yrityksille sekä kolmannelle sektorille, siis esimerkiksi järjestöille.
Tuomas Tirkkonen
Aiheesta myös Työttömien Keskusjärjestön nettisivuilla.