Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät TE-toimistoilta kunnille ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat yhdessä kunnan koulutuspalvelujen kanssa saman järjestäjän vastuulla.

Suurimmassa osassa Suomea palveluja alkavat järjestää kuntien muodostamat työllisyysalueet. Turun työllisyysalueen muodostaa 23 varsinaissuomalaista kuntaa.

Palvelujen siirtämisellä paikallistasolle yritetään muun muassa nopeuttaa työttömien työllistymistä.

Kuva: Pixabay

TE-palvelut paikallistasolle, työllistymistä koetetaan nopeuttaa

Työvoima- ja elinkeinopalvelujen siirrosta valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta (TE-toimistot) kunnille linjattiin viime hallituskaudella ja asiaa koskevista laeista päätettiin viime vuoden keväällä.

TE-palvelut 2024 -nimisen uudistuksen tarkoitus on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita eli paikallistasolle. Työvoiman kysyntä ja tarjonta, eli työpaikat ja työnhakijat, yritetään saada kohtaamaan nykyistä paremmin, mikä mahdollistuu kuntien ja alueiden paikallistuntemuksen avulla.

Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan vuodenvaihteessa ja niiden henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen.

Muutoksessa tärkeää on kannustavaksi kutsuttu rahoitusmalli, jossa kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista aikaistetaan ja varhennetaan. Kunnat alkavat osallistua työmarkkinatuen lisäksi myös perus- sekä ansiopäivärahan rahoittamiseen. Osuus kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin henkilö on työttömänä. Työttömän työllistyminen tulee siis kunnille aina halvemmaksi kuin työttömyys.

Turun työllisyysalue maan kolmanneksi suurin

Tähän mennessä kunnat ovat sopineet uusien työllisyysalueiden muodostamisesta. Muutamilla alueilla palvelujen järjestäminen siirtyy kuntayhtymille tai pelkästään kunnalle.

Turun työllisyysalueella on mukana 23 varsinaissuomalaista kuntaa, joissa on yhteensä noin 420 000 asukasta. Vastuukuntana on Turku. Turun työllisyysalue on asukasluvulla mitattuna Suomen kolmanneksi suurin.

Työllisyysalueita tai sellaisia kuntia, jotka järjestävät työllisyyspalvelut itse, on uudistuksen jälkeen koko Suomessa yhteensä 45.

Nykyisiä työllisyyden kuntakokeiluja jatketaan tämän vuoden loppuun. Kuntakokeilujen asiakkaina ovat muun muassa ne työttömät, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Ei suurta vaikutusta asiakkaisiin

Alueella, joka vuodenvaihteessa muodostaa Turun työllisyysalueen, oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan maaliskuussa noin 17 700 työtöntä työnhakijaa ja noin 4300 työssäkäyvää työnhakijaa. Määrä vaihtelee vuoden mittaan, joten aivan tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon asiakkaita siirtyy vuodenvaihteessa työllisyysalueen vastuulle, ei ole. Tilastoissa eivät myöskään näy esimerkiksi osa-aikatöissä olevat.

Turun kaupungin viestinnästä kerrotaan tavoitteena olevan, että uudistus vaikuttaisi asiakkaisiin mahdollisimman vähän. Asiointipaikka kuitenkin muuttuu. Turussa se on Yliopistokatu 27:ssä ja muiden kuntien asukkaille jokin kahdeksasta lähipalvelupisteestä. TE-toimistot vastaavat muutosta koskevasta tiedottamisesta vuodenvaihteeseen asti.

Uudistuksella on laskettu saavutettavan koko maassa 7000–10 000 lisätyöllistä.

Tietoa Turun työllisyysalueen valmistelusta päivitetään sen omille nettisivuille.

Tuomas Tirkkonen