Viime toukokuussa voimaan tullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli yskähtelee. Työnhakuvelvollisuus on annettu vain puolelle työttömistä, ja suuri osa työttömien kohtaamisista toteutetaan yhä puhelimitse.
Työttömät velvoitetaan uudessa mallissa hakemaan lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa.
Työnhakuvelvollisuuden tulisi koskea kaikkia työnhakijoita paitsi niitä, joille velvoite jätetään tietoisesti asettamatta.
Jos suuri osa haastatteluista toteutetaan puhelimitse ja suurelle joukolle työttömiä ei aseteta lainkaan työnhakuvelvollisuutta, uudistus ei toimi hallituksen tarkoittamalla tavalla.
Linkki uutiseen (Helsingin Sanomat ma 20.2.2023)
Kuva: Helsingin Sanomat
Työministeri perustelee, miksi työttömien velvoittaminen työnhakuun on jäänyt puolitiehen
Työministeri Tuula Haataisen mukaan hallituksen työnhaku-uudistusta ovat hidastaneet esimerkiksi uusien virkailijoiden kouluttaminen ja tietojärjestelmien vanhanaikaisuus.
”Uudistus ei lähde käyntiin heti, kun muste lakitekstissä kuivuu. Alueilla on taiteiltu sen kanssa, että uusia virkailijoita on pitänyt kouluttaa ja muidenkin on pitänyt oppia uusia käytäntöjä”, Haatainen perustelee.
Työministeri mainitsee toimeenpanon yhtenä mahdollisena hidasteena julkisen työvoimapalveluiden tietojärjestelmät.
”Tietojärjestelmät alkavat olla päätepysäkillä. Niiden uudistamiseen hallitus on satsannut merkittävästi. Käynnissä on monta asiaa, jotka edesauttavat uudistuksen toimivuutta”, Haatainen vakuuttaa.
Yksi kysymys on, lisättiinkö julkisten työvoimapalveluiden henkilöstömäärää riittävästi suuren uudistuksen yhteydessä. Reippaasti kasvavan työmäärän vuoksi uusia virkailijoita palkattiin noin 1 200.
”Suhteessa resurssien lisäys oli 40 prosenttia. Sen isompia yhtäkkisiä satsauksia ei oikeastaan pysty tekemään, kun uudet ihmiset pitää kouluttaa ja niin edelleen.”