Hallituksen toimenpiteet, joilla leikataan ja heikennetään kansalaisten työttömyys- ja sosiaaliturvaa, ovat muun muassa seuraavat:
Vuoden 2024 alusta astui voimaan omavastuuajan piteneminen 7:ään päivään, lomakorvausten jaksottaminen ja kansaneläkeindeksin jäädyttäminen.
Huhtikuun alusta astuu voimaan lapsikorotuksen ja suojaosan poistuminen. Syksyyn kohdentuvien toimenpiteiden lista on pitkä.
Kuva: Pixabay
Vuoden 2024 alusta tulivat voimaan seuraavat muutokset:
Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä
Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. 1.1.2024 alkaen omavastuuaika on seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.
Lomakorvausten jaksottaminen
Lomakorvauksen jaksotus tehdään, kun henkilöllä on työsuhteen päättyessä käyttämätöntä lomaa ja tämä pitämätön loma maksetaan lomakorvauksena. Tällöin esimerkiksi kuukauden verran pitämätöntä lomaa vastaava lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista kuukaudella.
Kansaneläkeindeksi jäädytetään määräajaksi 2024-27
Tämä tarkoittaa, että kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä.
Seuraavat muutokset tulevat voimaan kevään ja syksyn aikana (lain voimaantulopäivämäärä kappaleen alussa):
1.4.2024: Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan
Nykyisin lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta.
1.4.2024: 300 euron suojaosa työtuloille poistuu
Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Suojaosan poistuttua kaikki hakujaksolla saatu palkka vaikuttaa päivärahan suuruuteen.
1.8.2024: Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lopettaa
Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.
1.9.2024: Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan
Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskee 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).
Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
1.9.2024: Palkkatuen vaikutus työssäoloehtoon
Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä on tarkoituksena lopettaa, eli palkkatuella työskentely ei muutoksen jälkeen enää kerryttäisi ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työssäoloehtoa 75 % osuudella.
1.9.2024: Ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen
Ikään perustuvista poikkeuksista aiotaan luopua. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:
57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.
58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.
1.9.2024: Työssäolehdon pidentäminen
Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa, että henkilön on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskenneltävä tietty määrä viikkoja ennen kuin hän on oikeutettu ansiopäivärahaan.
Nykyisin työssäoloehto on 26 viikkoa. Lakimuutoksen myötä myös jäsenyysehto nousee 12 kuukauteen.
2.9.2024: Työssäoloehdon euroistaminen
Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä.
Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella.
Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan.
Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan. Sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Kansaneläkeindeksiin sidottu palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa (vuonna 2023).
Lähde: työttömyyskassa.jhl.fi
Lue leikkauksista lisää Kelan sivuilta.
Työttömien Keskusjärjestö kehottaa edelleen ihmisiä ”ylläpitämään leikkausten vastaista viestiä.”