Mitä aluevaltuutetut tekevät? Miksi kannattaa äänestää?

Kokosimme vastauksia tietopakettiin, jonka ensimmäinen osa julkaistiin ennakkoäänestyksen alkaessa.

Mistä aluevaltuutetut päättävät?

Se on 20 miljardin euron kysymys. Sen verran verotuloja – ja lainarahaa – valtio vuodesta 2023 lähtien siirtää vuosittain kunnilta uusille hyvinvointialueille. Summan voi suhteuttaa kaikkiin veroihin, joita valtio ja kunnat keräävät noin 100 miljardia euroa.

Tuolla 20 miljardilla alueiden pitää järjestää sote-palvelut eli sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lisäksi pelastustoimi. Lisärahaa ne voivat pieneltä osin hankkia perimällä palvelujen käyttäjiltä maksuja. Rahan lainaaminen sen sijaan on kielletty.

Hyvinvointialueet taas ovat kuin uusin tehtävin varustettuja maakuntia. Turun seutu kuuluu tietysti Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Tänne valtio jakaa 2,2 miljardia veroeuroa-  

Näillä alueilla nyt valittavat aluevaltuutetut käyttävät ylintä päätäntävaltaa sosiaali- ja terveyspoliittisissa kysymyksissä sekä pelastustoimessa lakien määräämissä ja sallimissa rajoissa. Valtuutetut muun muassa valitsevat hyvinvointialueelle johtajan ja erilaisia toimielimiä, vastaavat taloudesta ja laativat strategioita.

Tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta?

Syynä uudistukselle on pyrkimys toiminnan tehostamiseen. Kun kansa ikääntyy, pitää sote-palveluja lisätä merkittävästi. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen ovat yleistyneet ja muuttuneet yhä useammin ylisukupolvisiksi ongelmiksi.

Koska Suomen talous luultavasti kasvaa kituliaasti myös lähitulevaisuudessa, näitä palveluja voinee lisätä ja parantaa pääosin vain toimintaa tehostamalla. Moni toivoo, että hyvinvointialueet pystyvät kuntia parempaan tehokkuuteen.

Toinen keskeinen syy uudistukselle on yhdenvertaisuuden takaaminen. 

Suomalaiset pakkautuvat yhä tiiviimmin kaupunkeihin ja erityisesti kasvukeskuksiin pois syrjäseuduilta. Moni pikkukunta onkin ajautunut kuilun partaalle, kun veronmaksajat muuttavat pois ja sote-palveluja kaipaavat jäävät jäljelle. Kulut siis kasvavat vaikka tulot pienenevät.

Hyvinvointialueen sisällä rahoja voi tasata nykyistä järkevämmin ja toivottavasti myös oikeudenmukaisemmin.

Kannattaako äänestää?

Uudistuksia pitää kuitenkin odottaa. Hyvinvointialueet eivät ala toimia täydellä teholla heti vaalien jälkeen vaan vasta ensi vuonna. Tämä vuosi käytetään suurelta osin suunnitteluun.

Moni on pitänyt vaaleja erityisen tärkeinä juuri siksi, että nyt päätetään tulevaisuudesta.

Näissä vaaleissa valittavien aluevaltuutettujen keskeisin tehtävä onkin oman hyvinvointialueen strategian kirjoittaminen. He siis selvittävät alueen tilanteen, määrittävät tavoitteen ja kertovat miten tavoitteeseen edetään.

Liikkumavaraa ei päätöksissä ole paljoa, koska lainsäädäntö määrää usein hyvinkin tarkasti, mitä palveluja pitää järjestää ja millä tavoin. Käytännössä valtuutetut voivat jossain määrin päättää ainakin lähipalveluista, keskittämisestä, asiakasmaksuista, ulkoistamisesta, palvelusetelien käytöstä sekä erilaisista tehostamis- ja säästötoimista.

Mikä siis on vastaus alun kysymykseen? Mistä oikein äänestetään? Näin uuden asian äärellä yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Kukaan ei tunnu tietävän, mitkä kaikki asiat nousevat valtuustojen asialistojen kärkipaikoille.  Vaaliohjelmien perusteella se tuntuu olevan epäselvää ehdokkaillekin.

Se kuitenkin tiedetään varmasti, että äänestämällä voi vaikuttaa tulevaisuuden suuria suuntaviivoja vetävän valtuuston kokoonpanoon.

Olisiko se riittävän hyvä syy äänestää juuri näissä vaaleissa?