Hallitus pyrkii aktivoimaan työttömiä työnhakijoita pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi nimetyllä järjestelmällä. Malli muistuttaa joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkosta, toteavat muun muassa SAK, EK ja Sipilän hallituksen työministeri Jari Lindström.

Ministeriön esitysluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle, joka päättyy elokuussa. Hallituksen lopullinen esitys voi siis vielä poiketa nykyisestä mallista ja luultavasti joltain osin poikkeaakin. Jos eduskunta esityksen hyväksyy, uusi malli astuu voimaan vajaan vuoden päästä eli toukokuussa 2022.

Lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä työttömän on työttömyyskorvauksen vastineeksi haettava omaehtoisesti työtä. Käytännössä se tarkoittaa neljää työhakemusta tai muuta työmahdollisuuden hakemista kuukaudessa.

Velvoitteesta lipsuminen johtaa karenssiin eli työttömyysturvan väliaikaiseen keskeyttämiseen ja lopulta työssäolovelvoitteeseen eli pakkoon tehdä töitä tai osallistua työllisyystoimiin työttömyyskorvausoikeuden takasin saamiseksi.

Työnhakuvelvoite voi kuitenkin olla myös kevyempi, jos viranomainen niin päättää. Syynä kevennykseen voi olla työttömän henkilökohtainen tilanne suhteessa työmarkkinoihin mutta ei työmarkkinatilanne yksinään.

Joidenkin ryhmien, kuten lomautettujen, velvollisuudet ovat vähäisempiä. Vaikeimmin työllistettävät ohjataan toiseen järjestelmään, jossa mukana on työvoimaviranomaisen lisäksi myös Kela ja kunta.

Työtön raportoi työnhaustaan kerran kuukaudessa. Viranomainen voi vaatia todisteita raportoinnin tueksi, esimerkiksi työhakemuksia. Tosin työnantajiin voi ilmeisesti ottaa yhteyttä myös soittamalla tai käymällä.

Täysin omin päin töitä ei tarvitse hakea, vaikka omaehtoisuutta korostetaan. Työttömän on tarkoitus saada erityisen paljon tukea viranomaiselta työttömyyden alkuvaiheeseen.

Työnhakija käy keskusteluja työvoimavirkailijan kanssa aluksi kerran kahdessa viikossa, kolmen kuukauden jälkeen harvempaan. Kuuden kuukauden jälkeen toistuu tiiviimmän kanssakäymisen jakso.

Keskusteluissa laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa tuen tarve kartoitetaan.  Myöhemmin suunnitelmaa seurataan ja muokataan.

Tähän aktiivisuuden tukemiseen hallitus suunnittelee ohjaavansa 70 miljoonaa euroa vuodessa, jolla pyritään järjestämään huomattavasti nykyistä enemmän henkilökohtaista ja myös kasvotusten annettavaa tukea.

Lue lisää TEM sivuilta.

Myös Työttömien Keskusjärjestö pyytää Facebook sivullaan kommentteja omaa lausuntoaan varten.

Tomi Ahti