Hallitus esittää, että palkkatuettu työ ei enää vastedes kerryttäisi työssäoloehtoa eli oikeutta ansiopäivärahaan. Muutos sisältyy eduskunnassa käsittelyssä olevaan, ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikentävään lakiesitykseen.
Muutos saattaa vähentää kuntien halukkuutta järjestää palkkatukitöitä, koska kunnat eivät enää voisi niiden avulla säästää työmarkkinatuen menoja. Kuntien on maksettava puolet työmarkkinatuesta työnhakijoille, joiden työttömyys on jatkunut yli 300 päivää.
Kuva: Pixabay
Ansioturvan heikennykset kohdistumassa myös palkkatukityöhön
Orpon hallituksen esittämän muutoksen on määrä astua voimaan tämän vuoden syyskuussa, ja se koskisi tämän jälkeen alkavia palkkatuettuja työsuhteita. Ainoana poikkeuksena olisivat ne palkkatuetut työsuhteet, joihin työllistetään alentuneesti työkykyinen tai yli 60-vuotias pitkäaikaistyötön. Niissäkin työssäoloehto alkaisi kertyä vasta kymmenen kuukauden jälkeen.
Nykyään palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa yleensä 75-prosenttisesti. Nyt esitetty muutos saattaa vähentää kuntien halukkuutta järjestää palkkatukityötä. Moni palkkatuella työllistetty, sitä ennen työmarkkinatukea saanut työtön siirtyisi työsuhteen jälkeen takaisin työmarkkinatuelle, ellei saisi töitä muualta.
Kuntien on maksettava työmarkkinatuesta puolet, jos työtön on saanut työmarkkinatukea yli 300 päivää. Tätä maksuosuutta on nimitetty myös ”sakkomaksuksi”. Ansiopäivärahaa sen sijaan maksavat työttömyyskassat. Palkkatuetun työn työssäoloehdon poistaminen siis todennäköisesti lisäisi menoja, joita pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuu kunnille.
Työllistämistä julkisella tuella halutaan vähentää
Ainoina poikkeuksina lakiesityksessä ovat ne palkkatukityöt, joihin työllistetään alentuneesti työkykyinen henkilö tai yli 60-vuotias pitkäaikaistyötön. Näissäkin tapauksissa työssäoloehto alkaisi kertyä vasta kymmenen kuukauden palkkatukityön jälkeen.
Työssäoloehdon kertymisen poistamista perustellaan sillä, että se kannustaisi työttömiä työllistymään avoimille työmarkkinoille. Kenties todenmukaisempi syy löytyy lakiesityksen kohdasta, jonka mukaan ”tavoitteena on ehkäistä tilanteita, joissa henkilö työllistyisi toistuvasti julkisella tuella ja olisi työllistämisjaksojen välillä työttömänä ja saisi perusturvaa korkeampaa työttömyysetuutta”.
Lakiesityksen tarkoituksena on muutenkin heikentää työttömyysturvaa. Ansiopäivärahan suuruutta leikattaisiin 20 prosentilla jo noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Runsaan kahdeksan kuukauden jälkeen leikattaisiin vielä viisi prosenttia alkuperäisen suuruisesta päivärahasta.
Esitys työttömyysturvalain muuttamiseksi on tällä hetkellä eduskunnassa valiokuntien käsiteltävänä. Koska muutos aiotaan saada voimaan jo syksyllä, eduskunta päättänee asiasta ennen kesäkuun lopulla alkavaa kesälomaansa.
Palkkatukitöissä on vuosittain tuhansia ihmisiä
Muutoksilla tavoitellaan siis säästöjä valtion työttömyysturvamenoihin. Valtion osuus työttömyyskassojen maksamista päivärahoista on tämän vuoden budjetin mukaan yhteensä noin 690 miljoonaa euroa. Sillä, että palkkatukityö ei enää kerrytä työssäoloehtoa, tavoitellaan nettona noin 23 miljoonan euron säästöjä.
Palkkatukityössä on keskimäärin runsaat 12 000 henkilöä vuosittain. Näistä kunnissa ja kuntayhtymissä on 3000, yksityisellä sektorilla 9000 ja valtionhallinnossa likimäärin 250 henkeä.
Turun kaupungilta kysyttiin tätä juttua varten kommentteja siihen, vaikuttaako muutos palkkatukityöllistämiseen Turussa. Aihetta ei haluttu kommentoida, koska asian valmistelutyö on kesken.
Teksti: Tuomas Tirkkonen