– kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Kirsi ja Maija ohjaavat TST:llä kuntouttavaa työtoimintaa

Haastattelin Turun Seudun TST ry:n kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia Kirsi Enne-Määttästä ja Maija Pietilää heidän ajatuksiaan toiminnasta:

– Tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa on ryhmissä 4 – 6 henkilöä, jotka ovat eri tehtävissä, on puutyöpajatoimintaa, käsityöpajaa, ATK-korjaustoimintaa, keittiötyötoimintaa, kiinteistön hoitoa, ja siisteyshuoltoa.

– Jokainen asiakas saa itse vaikuttaa omaan työskentelyynsä, mutta yhdessä ohjaajien ja työvalmentajien kanssa päätetään hankittavat materiaalit.

– Päivien ohjelmiin ja toiminnan laatuun asiakkaat saavat esittää toiveita ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

– Toimintapäivät ovat 4 tunnin mittaisia ja ne alkavat kello 9 ja päättyvät kello 13 aikaan.

– Varsinaista teemaa ei ole nimetty millekään ryhmälle, mutta esimerkiksi asiakkaiden hyvinvointiin panostetaan ja suunnitteilla on muun muassa retki Ruissaloon keväällä 2023.

– Asiakkaita tavataan sovitusti ohjaajien kanssa ja yksilökeskusteluja käydään henkilön elämäntilanne huomioon ottaen.

– Kaikki sopimukset, jotka tehdään, sovitaan TE-toimiston viranomaisen kanssa, jotka tekevät asiakkaalle aktivointisuunnitelman. Kun aktivointisuunnitelma on tehty, niin ohjaajat laativat sopimuksen itse ja toimintaan liittyvistä yksityiskohdista sovitaan asiakkaan kanssa.

Kirsi Enne-Määttänen ja Maija Pietilä kokevat työn arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat olleet luontevia, aitoja ihmisten välisiä vuorovaikutuksia.  Työ on monipuolista ja siinä saa tutustua erilaisiin ihmisiin monenlaisista lähtökohdista. Tukea saa tarvittaessa työvalmentajilta ja muilta työkavereilta. Yhdessä ratkotaan kaikki ongelmat ja haasteet.

Kirsi ja Maija molemmat ovat viihtyneet hyvin Turun Seudun TST ry:n kuntouttavan työtoiminnan puolella.  He ovat kumpikin hiljattain tulleet taloon, joten heillä on vasta muutaman kuukauden työkokemus TST:n toiminnasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta yhdistyksessä.

Tulevista suunnitteilla olevista työprojekteista he mainitsevat työpajojen uudistamisen ja kehittämisen sekä kevään laavuretken.  Hyvinvointialueelta odotellaan uusia ohjeita.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajiksi vaaditaan tänä päivänä sosionomin koulutus (AMK) tai hyvä työkokemus pitkäaikaistyöttömien parissa työskentelystä. Kirsillä on sosionomin koulutus ja Maijalla on pitkä työkokemus alalta sekä paljon alaan liittyvää koulutusta, muun muassa tradenomin tutkinto liiketalouden puolelta (AMK). Hän myös jatkaa opintoja ja opiskelee parhaillaan sosionomiksi.

Kirsi ja Maija rentoutuvat vapaa-ajallaan monella eri tavalla. Kirsi mökkeilemällä ja metsässä liikkumalla koiriensa kanssa. Kuntosalilla käynnit liittyvät myös hänen rentoutumistapoihin.

Maija taas tykkää tanssimisesta ja luonnossa liikkumisesta sekä villiyrttien keräämisestä.

Asiakkaan näkemyksiä kuntouttavasta työtoiminnasta

TST:n tiedotuksessa palkkatuella työskennellyt Kati siirtyi viestintään kuntouttavasta työtoiminnasta. Hän aloitti TST:llä vuonna 2021 atk-korjaamossa ryhmässä, jossa oli hänen lisäkseen neljä muuta henkilöä.

Atk-korjaamossa oppi kaikkea tietokoneista, mutta koronan myötä asiakkaat vähenivät, joten hänen työtehtävänsä siirtyivät tiedotuksen puolelle. Siellä Kati opetteli tekemään mainoksia ja päivittämään yhdistyksen verkkosivuja.

Katin kokemukset yhdistyksessä olivat myönteisiä ja hän sai myös paljon hyvää kokemusta alalta.

Omat kokemukseni kuntouttavasta työtoiminnasta

Omat kokemukseni kuntouttavasta työtoiminnasta ovat sekä yksilöpuolelta että ryhmätoiminnasta. Yksilökuntouksessa olin hybridimenetelmällä, tein yhtenä päivänä Instagram-päivityksiä ja blogeja kotoa käsin ja toisena päivänä olin paikan päällä tekemässä toimistotehtäviä. Kuntouttavaa työtoimintaa oli siis kaksi kertaa viikossa. Pidin erityisesti siitä, että sain olla kotona kirjoittamassa blogeja ja Instagram-päivityksiä.

Ryhmäkuntouttavassa työtoiminnassa oli 8–10 henkilöä. Teimme paljon asioita kuukausien ajan, muun muassa retkiä Ruissaloon ja Koroisten maisemiin, kävimme keilaamassa ja kuntosalilla, teimme terveellisiä ruokia ja tutustuimme museoiden tarjontaan. Tutustuimme myös Halisten toimintakeskukseen ja Maarian (Jäkärlässä) kylätaloon.

Ryhmätoimintaa oli kaksi kertaa viikossa ja päivät olivat neljän tunnin mittaisia. Saimme itse myös ehdottaa kohteita, joissa halusimme käydä.

Teksti: Nina tiedotuksesta

Faktaa kuntouttavasta työtoiminnasta

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät omien toimintarajoitteidensa vuoksi kykene osallistumaan julkisiin palveluihin tai työhön. Palvelu on tarkoitettu lähinnä pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta työelämän ulkopuolelle.

Tavoitteena on lisätä asiakkaiden toimintakykyä ja palauttaa ihminen takaisin työelämään, opiskelemaan ja aktivoitumaan takaisin yhteiskuntaan.

Aluksi tavoitteena on laatia asiakkaalle aktivointisuunnitelma, jolla kartoitetaan henkilön työ- ja toimintakyky. Asiakasta voidaan ohjata myös monialaisella ammatillisella työllistymissuunnitelmalla, johon kuuluvat yhteistyössä TE-toimisto, Kela ja asiakkaan oma kotikunta tai kaupunki.

Tavoitteena on siis löytää henkilölle mielekästä tekemistä, estää syrjäytymistä, löytää omat vahvuudet ja palauttaa arkirytmi takaisin, jotta henkilö saa valmiuksia sekä mahdollisuuden palata takaisin työelämään.

Kuntouttavan työtoiminnan alku- ja loppuvaiheessa tehdään työ- ja toimintakykyä seuraavat arviot. Apuna käytetään esimerkiksi Kykyviisaria, jolla mitataan asiakkaan lähtötilannetta ja kuntouttavan loppupuolella mahdollisesti muuttunutta tilannetta.

Turun seudulla toimivia, kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavia järjestöjä ja yhdistyksiä on useita. Esimerkiksi Turun Seudun TST ry:ltä, Lounais-Suomen Martoilta tai Valovalmennus yhdistykseltä voi kysellä kuntouttavaa työtoimintaa. Myös Turun kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa.

Toimintamuodot ja -tavat ovat erilaisia riippuen kuntouttavan työtoiminnan järjestäjästä. Toimintaa on laidasta laitaan käsityöpajatoiminnasta digitoimintaan tai taidepajoista ruuan laittoon.

Kuntouttava työtoiminta siirtyi vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Alueille siirtyivät myös asiakkaan palveluiden seuranta ja toimintaan liittyvät viranomaistehtävät. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tiivistyy, joten yhteistyötä tullaan tekemään puolin ja toisin.

Tavoitteena on mahdollistaa joustavaa palvelua selkeästi, ajantasaisesti ja ymmärrettävästi asiakkaiden tarpeita varten.