Turun Seudun TST ry:n 30-vuotisjuhlinta käynnistyi kesäkuussa paneelikeskustelulla, jossa muisteltiin yhdistyksen historiaa, sekä keskusteltiin järjestötoiminnan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Keskusteluun osallistuivat TST:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Petteri Peltomaa sekä entiset puheenjohtajat Mikko Immonen, Lasse Räsänen ja Olavi Nummela. Keskustelua moderoi Seppo Blomqvist. Kiitokset panelisteille sekä yleisölle.

Toimikunnasta yhdistykseksi

Yhdistyksen henkilökuntaa ja jäseniä on kokoontunut odottamaan alkavaa paneelikeskustelua. Moderaattori Seppo Blomqvist toivottaa kaikki tervetulleeksi ja puheenjohtajat esittäytyvät. Keskustelua ohjaamaan otetaan SWOT-analyysi, jonka avulla tarkastellaan yhdistyksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.

Ensimmäiseksi aiheeksi valikoituu nopeasti yhdistyksen historia.

”Jotain täytyy tehdä, tästä ei tuu mitään,” muisteli Mikko Immonen yhdistyksen syntyä.

Elettiin 1990-luvun lamavuosia, ja yritysten kaatuessa työkykyisiä ihmisiä joutui työttömäksi ennätyksellisiä määriä. Rahan lisäksi osaavat ihmiset kaipasivat tekemistä. Niinpä myös Turussa ajatus työttömien omasta toiminnasta sai tuulta alleen.

Paikallinen toiminta käynnistettiin pienellä porukalla talkoovoimin alkuvuodesta 1992. Se, mitä tehtiin, lähti ihmisten omista mielenkiinnonkohteista – kuka oli kiinnostunut mistäkin, alkoi vetää toimintaa. Näin sai alkunsa Turun Seudun Työttömät ry. Tästä on nyt kulunut runsaat 30 vuotta.

Sen aikana työttömien aloittamasta toiminnasta on kasvanut sosiaali- ja terveysalan yhdistys Turun Seudun TST ry. Lyhennelmä tulee vakiintuneista tunnussanoista työtä, sosiaalisuutta ja terveyttä. Tuttavallisemmin TST:llä on jäsentoiminnan lisäksi nykyään alueellisesti tärkeä, työllistävä rooli.

Yhdistys tarjoaa turkulaisille työnhakijoille palkkatuettuja työpaikkoja ja kuntouttavaa työtoimintaa. TST toimii näin matalana kynnyksenä takaisin työelämään sekä avoimille työmarkkinoille.

Arjessa TST:llä on läsnä jäsenyys, sen edut ja jäsentoiminta, kuten KasarmiTallin aamupala ja lounas, Toimintakeskuksen yhteiset tilat, sekä erilaiset kerhot ja matkat.

Eräs yhdistyksen pisimmistä perinteistä on viikottainen Torstaipalaveri, joka juurtaa juurensa alkuperäisen talkooporukan kokoontumisiin. Kaikille avoimessa palaverissa vaihdetaan kuulumiset ja käydään läpi ajankohtaiset asiat. Torstaipalaveri järjestetään joka torstai klo 10 sille varatussa tilassa – Torstaihuoneessa.

Samassa paikkaa, jonne olemme kokoontuneet seuraamaan paneelikeskustelua.

Järjestötoiminnan merkityksestä ja haasteista

Keskustelussa palataan hetkeksi vielä yhdeksänkymmentäluvulle pohtimaan tapahtumien laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Työttömien toiminta käynnistyi työttömien oman aktiivisuuden myötä yhdistyksissä kautta maan. Tätä ei pidä väheksyä.

”Massalla otettiin poliitikkojen huomio,” kertoi Mikko Immonen. ”Kaikki mikä elämään mahtuu, mahtuu myös työttömyyteen. Ei työttömyys ole mitenkään erillinen osa.”

Yhdistystoiminnan keskiöksi muodostui Turussa ja muualla alusta asti köyhyydestä ja työttömyydestä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Tähän on pyritty sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen että oman arkisen yhdistystoiminnan kautta, antamalla työttömille mahdollisuuksia tehdä ja osallistua.

”Työttömien täytyy voida elää niin kuin muiden ihmisten,” toteaa Lasse Räsänen.

Helppoa se ei kuitenkaan ole ollut. Jos toiminnan saaminen käyntiin oli merkittävä teko, on sen jatkaminen seuraavat vuosikymmenet ollut yhtälainen suoritus.

Vaikka lamoja on tullut ja mennyt alkuvuosien jälkeenkin, ne eivät ole herättäneet samanlaista kiinnostusta lähteä mukaan työttömien toimintaan. Aktiivisuus yhdistyksissä on vähentynyt samaan aikaan, kun niiden jäsenmäärä on laskenut, ja jäsenistön keski-ikä noussut.

Myös heiluva poliittinen ilmapiiri tuo haastetta toimintaan.

Vastauksena yleisökysymykseen, TST:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja ja toiminnan koordinaattori Petteri Peltomaa kertoo rahoituksen kiristyneen monelta osin. Vaaditaan enemmän mittareita, raportteja ja selvityksiä. Toisaalta, mittarit kertovat yhdistyksen omasta aktiivisuudesta.

Yhdistys on pyrkinyt vastaamaan taloudellisiin haasteisiin keventämällä kustannuksiaan. Säästöjä on saatu esimerkiksi tarjoamalla osa tiloista julkiseen käyttöön Varaamo-palvelun kautta. Yhdistys on myös järjestänyt avoimia jäsenhankintatapahtumia ja TST:n markkinointitiimi on jalkautunut turkulaisten pariin tekemään yhdistystä tunnetuksi. Lisäksi yhdistys neuvottelee yhteistyömahdollisuuksista esimerkiksi Turun kaupungin kanssa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä.

”Tulevaisuutta varten tarvitaan kattavampaa ja monipuolisempaa kriisistrategiaa”, Peltomaa lisää. ”Yhdistyksen talouden saaminen tasapainoon on tärkeää, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Omaa varainhankintaa täytyy tehdä.”

Puheenjohtajat muistelevat, että rahoitusta kerättiin erilaisilla projekteilla ja kehittämällä hankkeita. Kriteerinä on kuitenkin aina pidetty, että sen mitä tehdään, täytyy hyödyttää sekä yhdistystä että jäseniä.

Puhe hankkeista ja tulevaisuudesta johtaa keskustelun jälleen yhteiskunnalliselle tasolle. Kaikkea ei nimittäin saa tehdä, vaikka haluaisi.

Kolmannen sektorin tulevaisuus

Eduskunnassa suunnitellaan rajoituksia muun muassa palkkatuen kestoon sekä yhdistysten taloudelliseen toimintaan. Kaavaillut lakimuutokset tulevat hankaloittamaan järjestöjen eli kolmannen sektorin toimintaa entisestään. Moni yhdistys saattaa ensi vuonna joutua supistamaan tai jopa lopettamaan toimintansa kannattamattomana.

Kaikki puheenjohtajat suhtautuvat asiaan kriittisesti. Lakimuutoksilla on vaikutus myös työttömille järjestettävään toimintaan.

Viimeisenä aiheena paneelikeskustelussa mietitään, miten saadaan välitettyä viestiä toiminnan tärkeydestä.

”Kolmas sektori on tarjonnut työpaikkoja ihmisille, jotka eivät ole työllistyneet avoimilla markkinoilla. Tämän arvoa ei useinkaan nähdä,” kertoo Olavi Nummela. ”Kaupunki ei pysty työllistämään kaikkia, jotka tarvitsevat töitä. Määräaikainen työpaikkakin antaa näkymää siitä, että pääsee eteenpäin elämässä.”

Paneelikeskustelu päättyy loppupuheenvuorojen jälkeen. Moderaattori Seppo Blomqvist kiittää puheenjohtajia ja muita läsnäolijoita osallistumisesta.

Samalla, kun kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet siis kiristyvät, kasvaa tarve niiden tuottamille kohtuuhintaisille palveluille.

Monen julkisen organisaation tilanne näyttäytyy tällä hetkellä työttömille sekä muille kansalaisille erittäin sekavalta. Vasta tulivat kangertelevat kuntakokeilut, seuraavaksi myllertävät hyvinvointialueet. Samaan aikaan maailman tapahtumat ovat osuneet erityisesti vähävaraisiin ja heidän palveluihinsa. Talvelle ennustettu ruoan ja energian hinnan nousu tulee näkymään jokaisen suomalaisen elämässä tavalla tai toisella.

TST:n kaltaiset yhdistykset voivat olla avainasemassa helpottamassa ihmisten selviytymistä tällaisina aikoina, jos se meille sallitaan.